Usein kysyttyä jätehuollosta

Asukkaan jätehuolto: Mihin se perustuu?

Jätelain 37 §:n mukaan kaikilla asuinkiinteistöillä on oltava kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kiinteistöittäinen sekajätteen kuljetus järjestetään Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella tällä hetkellä siten, että kiinteistön haltija tekee itse suoraan sopimuksen jätteenkuljettajan kanssa.

Jokaisen vakituisessa tai vapaa-ajan käytössä olevan asuinkiinteistön on kuuluttava jätteenkuljetuksen piiriin. Jokaisella kiinteistöllä on oltava oma tai naapureiden kanssa yhteinen sekajäteastia, jonne kiinteistön jätteet voidaan laittaa (jätelain 40 § ja jätehuoltomääräysten 12 §). Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien jätehuoltomääräykset löytyvät täältä »

Mistä löydän jätteenkuljettajan?

Oman paikkakuntasi jätteenkuljetusyrittäjien yhteystiedot löydät Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n sivuilta »

Miten lajittelen jätteeni ja mistä löydän kierrätyspisteen?

Asukkaan on huolehdittava asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelusta. Lajitellut hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja toimitettava niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin. 

Jätteiden kierrätykseen ja lajitteluun liittyvissä kysymyksissä neuvoo Loimi-Hämeen Jätehuollon neuvonta.

Alueesi lähimmän kierrätyspisteen löydät Suomen Kiertovoima ry:n ylläpitämältä sivulta tai Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n sivuilta.

Saako jätteitä polttaa?

Jätteiden hävittäminen polttamalla on pääsääntöisesti kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa vain käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Paperia, pahvia ja kartonkia saa käyttää vain sytykkeenä ja vähäisessä määrin.

Taajama-alueiden ulkopuolella saa satunnaisesti polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.

Mitä tarkoittaa yhteinen jäteastia naapureiden kanssa?

Lähekkäin tai yhteisen tien tai muun luonnollisen kulkureitin varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli kimppa-astian käytöstä. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten hyötyjätteiden keräämiseen.

Sekajätteen yhteisastian tulee olla kooltaan sellainen, että kimppa-astian käyttäjien jätteet mahtuvat sinne kaikissa olosuhteissa. Kimppa-astian yhteenlasketun tilavuuden tulee olla vähintään 600 litraa, jos sitä käyttää yli 20 henkilöä, tai yli viisi (5) kiinteistöä. Taajama-alueella kimppa-astia voi sijaita korkeintaan yhden (1) km päässä kiinteistöltä. Haja-asutusalueella kimppa-astian tulee sijaita joko yhteisen tien tai muun luonnollisen kulkureitin varrella korkeintaan viiden (5) km päässä kiinteistöltä. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava sille jätteenkuljetusyrittäjälle, joka tyhjentää astiaa.

Kuinka usein sekajäteastia on tyhjennettävä?

Taajamassa kiinteistön sekajäteastian tyhjennysväli on: 

• kesäaikana 2 viikkoa (viikoilla 18-40)
• talviaikana 4 viikkoa (viikoilla 41-17)

Haja-asutusalueella sekajäteastian tyhjennysväli on neljä (4) viikkoa ympäri vuoden.

Milloin kiinteistölle on järjestettävä biojätteen erilliskeräys?

Taajamassa biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä omaan kiinteistökohtaiseen jäteastiaan silloin, kun kiinteistöllä on vähintään viisi (5) huoneistoa. Biojätteen erilliskeräilyvelvoite ei koske niitä kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan.

Kiinteistön biojäteastian tyhjennysväli on:

• kesäaikana 1 viikko (viikoilla 18-40)
• talviaikana 2 viikkoa (viikoilla 41-17)

Jos biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säilöön, tyhjennysväli on

• kesäaikana 2 viikkoa (viikoilla 18-40)
• talviaikana 4 viikkoa (viikoilla 41-17)

Voiko jäteastian tyhjennysväliä pidentää?

Sekajäteastian tyhjennysväli voidaan pidentää korkeintaan kahdeksaan (8) viikkoon, mikäli biojätteet kompostoidaan tai erilliskerätään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kompostorin tulee olla haittaeläinsuojattu ja hyvin ilmastoitu. Lisäksi taajamassa kompostorin tulee olla lämpöeristetty.

Biojäteastian tyhjennysvälin pidennystä varten ei ole erillistä lomaketta, vaan sitä voi hakea jätelautakunnalle osoitetulla vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. 

Lisätietoja jäteastian tyhjennysvälin pidennyksen hakemisesta täältä »

Entä kesämökkini jätehuolto?

Kesämökkien ja muiden vapaa-ajan asuntojen jätehuolto on järjestettävä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Ympärivuotisessa käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen on järjestettävä jätehuoltonsa ympäri vuoden. Kesämökeiltä ja vapaa-ajan asunnoilta veloitetaan vapaa-ajan asunnon perusmaksu. Lisätietoja jätehuollon maksuista täältä »

Täytyykö jätehuolto olla vaikka jätettä syntyy vain vähän?

Lajittelumahdollisuuksien parantuessa usean kotitalouden sekajäteastiaan päätyvän jätteen määrä on pienentynyt. Erityisesti muovipakkausten lajittelu vähentää sekajätteen määrää. Muovipakkauksia kierrätettäessä on hyvä muistaa, ettei hyvin likaista muovia kannata pestä, koska runsas lämpimän veden käyttö nollaa muovinkierrätyksestä saatavan ympäristöhyödyn. Hyvin likainen muovi kuuluu siis sekajäteastiaan.

Jätelaki edellyttää, että jokaiselle kiinteistölle on järjestettävä jätteenkuljetus. Jätteiden vähäisen määrän perusteella ei voida vapauttaa jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta, mutta sekajäteastian tyhjennysvälin pidentäminen kahdeksaan (8) viikkoon on mahdollista, mikäli kiinteistöllä kompostoidaan tai erilliskerätään biojätteet.

Mitä jätehuolto maksaa? Mistä jätemaksu koostuu?

Jätehuollon maksut koostuvat kahdesta osasta: jätetaksan mukaisesta perusmaksusta ja jäteastian tyhjennysmaksusta. Jätteenkuljettajan perimä jäteastian tyhjennysmaksun suuruus on kuljettajan itse päätettävissä. Yrittäjä laskuttaa kiinteistöä yrittäjän ja kiinteistön haltijan välisen sopimuksen mukaan.

Jäteastian tyhjennysmaksun lisäksi asukkaan maksettavaksi tulee jätehuollon perusmaksu, jonka laskuttaa kuntien omistama jäteyhtiö (Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy) kaikilta vakituisilta ja vapaa-ajan asuinkiinteistöiltä. 

Perusmaksulla katetaan kuntalaisille tarjottavia jätehuoltoon liittyviä palveluita, kuten jäteasemien ja kierrätyspisteiden ylläpitö, neuvonta, lain vaatimien rekistereiden ylläpito, vaarallisten jätteiden vastaanotto kotitalouksilta, jätehuollon kehittäminen ja suunnittelu sekä jätehuoltoviranomaisen toiminta. 

Tyhjennysmaksuja lukuun ottamatta asumisen jätehuoltoon liittyvät maksut ovat julkisia ja niiden suuruudesta päättää jätehuoltoviranomainen. Julkiset jätemaksut ovat myös suoraan ulosottokelpoisia maksuja (ks. jätelain 145 § ja laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007)).

Voidaanko jätemaksuja poistaa?

Jätemaksu voidaan tietyissä tilanteissa poistaa määräajaksi tai toistaiseksi. Jätehuoltoviranomainen voi määrätä jätemaksun jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä silloin, kun jätemaksua voidaan pitää kohtuuttoman suurena tai pienenä, kun huomioidaan tuotetun jätteen määrä, jätehuollon palvelutaso ja jätteen käsittely tai kuljetus. Jos jätemaksu määrätään taksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia.

Todistettavasti asuinkelvottoman kiinteistön jätemaksu voidaan poistaa hakemuksesta kokonaan. Hakemuksen liitteenä  tulee olla todisteet asuinkelvottomuudesta, esim. valokuvat rakennevaurioista. Lisätietoa jätemaksun kohtuullistamisen hakemisesta löytyy täältä »

En löydä kysymykseen vastausta, mihin voin ottaa yhteyttä?

Voit ottaa yhteyttä jätelautakunnan alaisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Ks. yhteystiedot »

Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat